Kansallisarkisto tiedottaa 20.4.2009

Suomen suuriruhtinaskunnan syntyä kuvaava näyttely avattiin Kansallisarkistossa

Kansallisarkiston yhdessä Venäjän valtion historiallisen arkiston kanssa järjestämä asiakirjanäyttely Venäjän keisarikunta ja Suomen suuriruhtinaskunnan synty 1808-1820 on osoitus Suomen ja Venäjän arkistolaitosten tiiviistä yhteistyöstä ja muistutus merkkivuotemme 1809 laajemmista taustoista.

Näyttely alkaa Tilsitin v. 1807 sopimuksesta, joka 'ratkaisi maamme kohtalon'.
Suomen v. 1808-09 sota, maamme rauhoittaminen ja sodan muisto, Porvoon maapäivät v. 1809, Haminan rauha v. 1809 ja Turun kokous v. 1812, Suomen hallinnon järjestäminen sekä Suomi osana Venäjän keisarikuntaa ovat teemakokonaisuuksia, joita pyritään valaisemaan keskeisten asiakirjojen kautta.

Aleksanteri I:n kuuluisa Suomen matka v. 1819 toimii näyttelyn eräänlaisena päätepisteenä.

Kansallisarkiston näyttely kattaa maamme valtiollisen elämän kannalta keskeisen varhaiskauden. Tuolloin muodostuivat Suomessa Hallituskonselji, myöhemmin Senaatti, ja Pietarissa Suomen asian komitea, myöhemmin Valtiosihteerinvirasto.

Kehitys myötäili keisari Aleksanteri I:n omaksumaa vapaamielistä politiikkaa.

Suomen sotaan liittyvää aineistoa edustavat esimerkiksi Viaporin aseleposopimus ja Ruotsin kuningas Kustaa IV Adolfin kirje Venäjän keisarille suomalaisten lempeästä kohtelusta. Hörneforsin taistelussa kaatuneen Vänrikki Stoolin tarinoista tutun everstiluutnantti Dunckerin viimeinen kirje vaimolleen löytyy
sekin näyttelystä.

Piispa Jakob Tengströmin mietteet suomalaisten säätyjen kokoontumisesta, Suomen lähetyskunnan toimintaan sekä Porvoon valtiopäiviin liittyvät asiakirjat sekä J.A. Ehrenströmin laatima Helsingin uusi asemakaava valaisevat osaltaan autonomisen Suomen rakentamista.

Näyttelyssä on esillä useita Venäjän ja Suomen välien säätämistä käytännön tasolla valaisevia asiakirjoja 1810-luvulta. Venäjän uusien alamaisten kohtaloja valaisevista asiakirjoista sotaveteraanin avustusanomus, Pietariin muuttaneen kultasepän ja piian passiasiakirjat sekä ukaasi aatelisneitojen valinnasta hovineideiksi Pietariin ovat mukana näyttelyssä.

Näyttelyn avajaisten yhteydessä julkaistaan kolmikielinen (suomi-ruotsi-venäjä) näyttelyjulkaisu. Asiakirjojen lisäksi näyttelyssä on esillä merkittäviä kyseisen aikakauden taideteoksia. Näyttelyn ovat suunnitelleet projektipäällikkö Pertti Hakala ja FT Simo Muir. Näyttelyn toteutusta on edistänyt Suomen Pietarin pääkonsulinvirasto ja Valtioneuvoston asettama Merkkivuoden 1809 toimikunta.

Näyttelyn avasi 20.4.2009 klo 14 valtiosihteeri Risto Volanen.

Näyttely on avoinna yleisölle 21.4. - 17.9.2009 ti, to - pe klo 11 - 16, ke 11 - 18.

Lisätietoja: projektipäällikkö Pertti Hakala, Kansallisarkisto, puh. (09) 228 52 271, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.

-------------

Edellinen tiedote ruotsin kielellä ...........

Riksarkivet meddelar 20.4.2009:

Utställning som belyser tillkomsten av storfurstendömet Finland öppnad i Riksarkivet

Utställningen Det ryska kejsardömet och tillkomsten av storfurstendömet Finland 1808-1820 som arrangeras av Riksarkivet och Ryska historiska statsarkivet är ett uttryck för det nära samarbetet mellan de finländska och de ryska arkivväsendena och en påminnelse som den vidare bakgrunden bakom vårt märkesår
1809.

Utställningen börjar med fördraget i Tilsit 1807, som 'avgjorde vårt lands öde'.
Finska kriget 1808-09, pacificeringen av vårt land och minnet av kriget, Borgå lantdag 1809, freden i Fredrikshamn 1809 och mötet i Åbo 1812, reglerandet av förvaltningen i Finland samt Finland som en del av det ryska kejsardömet utgör temahelheter som belyses med hjälp av centrala dokument. Alexander I:s berömda
resa i Finland 1819 bildar ett slags slutpunkt för utställningen.

Tidsperioden för utställningen i Riksarkivet är det tidiga formativa skedet i Finlands statsliv. Under denna period tillkom såväl Finska Regeringskonseljen, sedermera Finska Senaten, som Kommittén för finska ärenden i S:t Petersburg, sedermera Finska statssekretariatet. Utvecklingen förestavades av den frisinnade politik som Alexander I gått in för.

Bland materialet om Finska kriget finns t.ex. den konvention som ledde till Sveaborgs kapitulation och konung Gustav IV Adolfs vädjan hos den ryske kejsaren om mild behandling av finnarna. Det sista brev som överstelöjtnant Duncker, bekant från Fänrik Ståls sägner, skrev till sin hustru innan han stupade vid Hörnefors ingår också i utställningen.

Biskop Tengströms tankar om ett finskt ständermöte, handlingar rörande den finska deputationens verksamhet och Borgå lantdag samt J.A. Ehrenströms nya stadsplan för Helsingfors belyser på var sitt sätt skapandet av det autonoma Finland.

Utställningen presenterar också flera dokument som belyser reglerandet på det praktiskt planet av relationerna mellan Finland och Ryssland under 1810-talet. De nya ryska undersåtarnas öden kan studeras i ljuset av en krigsveterans anhållan om hjälp, passhandlingar vilka tillhört en guldsmed och en piga som
flyttat till S:t Petersburg, samt en ukas om de finska adelsfröknar som valts till hovdamer i den ryska huvudstaden.

Då utställningen öppnas publiceras även en trespråkig (finsk-svensk-rysk) utställningspublikation. Utöver dokument ingår framstående konstföremål från nämnda tidsperiod i utställningen, som har planerats av projektchef Pertti Hakala och FD Simo Muir. Finlands generalkonsulat i S:t Petersburg och Statsrådets kommitté för märkesåret 1809 har på var sitt sätt verksamt bidragit till utställningen, vilken öppnades 20.4.2009 kl. 14 av statssekreterare Risto Volanen.

Utställningen är öppen för allmänheten 21.4 - 17.9.2009 ti, to-fr kl. 11-16, onsd. kl. 11-18.

För ytterligare uppgifter, kontakta projektchef Pertti Hakala, Riksarkivet, tel.
(09) 228 52 271, e-post Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.